Runoilijat J. K. Ihalainen ja Hasso Krull Helsingissä 24.10.2009. Oik. Hasso Krull Jyväskylässä vuonna 2002.
HASSO KRULL Meter ja Demeter Suom. Anu Laitila. WSOY & NVL 2009. 150 s.
Virolainen kirjailija Hasso Krull (s.1964) on varsinainen veijari. Hän on Tallinnassa asuva älykkö, joka viihtyy etelävirolaisten maauskoisten seurassa.
Kuten veijarin kuvaan kuuluu, Krull julkaisi ensimmäisen kokoelmansa salanimellä Max Harnoon.
”Siis mikä äänenmurros, khrm?” Toimittaja Jukka Petäjän runoarvostelun kirvoittama keskustelu siirtyi live-tilaan perjantaina 13.11. Lasipalatsin Kirjassa puhetta johti runoilija Teemu Manninen ja paikalla olivat runoilijat Timo Harju ja kulttuuritoimittaja Antti Majander Helsingin Sanomista. Paneelissa mukana olivat myös Tuukka Terho, Leevi Lehto (ntamo) ja Miia Toivio (Nihil Interit / poEsia). Yleisön joukosta löytyivät muun muassa runoilijat Lassi Hyvärinen ja Pauliina Haasjoki (oik.).
Leevi Lehdon tunnin ja vartin äänitallenne keskustelusta löytyy täältä.
Runoilija Pauliina Haasjoki aloitti nettikeskustelun, josta saa kuvan runoutemme murroksesta. Kun suurin osa yli sadasta viestistä julkaistiin ilman nimimerkkejä, keskustelu käy kuvan lisäksi dokumentista.
Haasjoki tarttui Jukka Petäjän arvosteluun "Uuden runouden äänenmurros", jossa annettiin isän kädestä ntamo- ja poEsia-kustantamojen viidelle esikoispojalle (HS 19.10.). Mutta Petäjä onnistui kyseenalaistamaan lehtensä uskottavuuden.
"Paitsi että tilausmaksut ovat täysin verottomia, lehdet saavat valtiolta palautuksina ostoihinsa sisältyneet arvonlisäverot. Edun laskennallinen arvo on niin suuri, että sillä palkkaisi lähet puolet sanomalehdissä työskentelevistä toimittajista." "Muistan edelleen sanasta sanaan päätoimittajan naama punaisena huutaman palautteen, kun lehteen pääsi uutiseni paikallisesta kinkkukartellista jouluna 1984: 'Eihän se ole mikään kartelli, jos kauppiaat haluavat kinkusta kunnon hinnan!'"
(Päätoimittaja Atte JääskeläinenKanava 8/2009, s. 452-456)
JENNI HAUKIO Sinä kuulet sen soiton Savukeidas 2009. 64 s.
Porissa syntyneen Jenni Haukion, 32, runous on minämuotoista keskeislyriikkaa. Haukion mitta on yhtä vapaata kuin 1950-luvulla, ja yhtä kaukaa tutunoloiselta näyttää runojen kuvallisuus."
MAUNO SAARI Haavikko-niminen mies Otava 2009. 543 s.
Kirjailija Paavo Haavikon (1931-2008) ainut tytär kuoli 39-vuotiaana. Johanna lähti samana päivänä kuin hänen äitinsä, kirjailija Marja-Liisa Vartio kolmekymmentä vuotta aikaisemmin. "Se oli tiedettävissä", Haavikko kirjoitti muistelmiinsa 17.6.1996.
Mikä oli tiedettävissä, sitä en saanut selville, ennen kuin luin Mauno Saaren kirjan. Johanna alkoholisoitui ja jäi bussin alle. Riidat olivat mahtavia, vaikka isä halusi pitää tytärtään kuin kukkaa kämmenellä. Mutta Saaren kirjassa kukka tarkoittaa rahaa."
ERKKI LAMPÉN Neljä retkeä läpi Suomen Tammi 2009, 272 s.
Erkki Lampén keräsi ensimmäisenä neljän retken sarjan: kävellen, pyöräillen, hiihtäen ja meloen Suomen läpi.
Ennätystä ruokki kunnianhimo vuosina 2000-2006, mutta loppujen lopuksi hän sanoo retkeilleensä itsensä takia: "Kummallista. Kävellä itseään pakoon päästäkseen itseensä."